VillePaavolainen Piikikkäänsanakas

Multikulttuurinen unelma - Kaksi karttaa

Nykyaikana monikulttuurisuutta pidetään aika lailla ihanteellisena yhteiskunnallisena ajattelumallina. Tämä ei sinänsä ole mikään ihme, ihmiset ovat olleet kautta aikain kaikista epäilyistään huolimatta kiinnostuneita ihmisistä ja kulttuureista, jotka eroavat omistaan. Todennäköisesti syy tähän on pitkälti siinä, että ihminen on halukas oppimaan ja kokemaan uutta.

 

Aivan kuten työpaikalla, kaveriporukassa tai yhteiskunnassa yleensä erilaiset ihmiset vahvistavat toisiaan ja tuottavat lisäarvoa toistensa elämään. Erilaisista ajatuksista, tavoista ja näkökulmista syntyy usein uutta. Jos kaikki olisivat samaa mieltä, ei voitaisi tulevaisuudelta odottaa muuta kuin älyllistä rapautumista. Erilaiset kulttuurit palvelevat parhaimmillaan erityisen hyvin edellä mainittuja asioita, koska on oletattavaa, että toisesta kulttuurista tulevilla on vielä erilaisempia ajatuksia ja näkökulmia. Monikulttuurisuus on rikkaus, jota tuskin moni pystyy kieltämään.

 

Ja silti, ihmiset kautta historian ovat myös suhtautuneet erityisen epäluuloisesti vieraita kulttuureja kohtaan. Ajoittain jopa pyrkien ja  onnistuenkin tuhoamaan toisia kulttuureja. Erilaisuus on siunaus,  mutta kolikolla on toinenkin puolensa, ehdottomasti.

 

Läntisissä demokratioissa multikulttuurisuus-ajattelu on saavuttanut  jokseenkin ikonisen ihmisyyden sfäärit. Yleisenä linjauksena tuntuu olevan, että multikulttuurisuus on vain ja ainoastaan tavoiteltava asia, jopa kritiikittä saavutettava.

 

Toisaalta ajattelu on saanut vastapoolinsa, josta hyvä osoitus on äärioikeiston nousu Euroopassa, Suomi ei muista maista tässä eroa. Monikulttuurisuus on noussut keskeisimmäksi keskustelun aiheeksi - kättä väännetään kehitysavusta, pakolaisista ja maahantulijoista yleensä. Keskustelu on ollut huonoa kaiken kaikkiaan ja johtanut huomattavaan vastakkainasetteluun. Suvaitseva vai rasisti? Hyvä vai paha ihminen?  Fiksu vai tyhmä? Tämä juopa ihmisyyden syvimmän olemuksen lähteillä on kriisiytynyt ja jumiutunut poteroihinsa, joista vastustaja on sallittua teilata lähes keinolla millä hyvänsä. Varsinainen keskustelu siitä, mitä monikulttuurisuus tuo tai erityisesti mitä siltä vaaditaan toteutuakseen positiivisella tavalla, tuntuu puuttuvan kokonaan.

 

Tuntuma on, että monikulttuurisuuden ihannointi sinänsä, ei voi tuottaa tyydyttävää lopputulosta. Ratkaisu ei ole, uskon historian perusteella, että saatetaan mahdollisimman paljon erilaisia kulttuureja samaan yhteiskuntaan. Ainakaan mikäli yhteiskunnan rakenteet eivät erityisen hyvin palvele erilaisten kulttuurien yhteistoiminnan edistämistä. Yhteiskuntien sulkeutuminen kansainvälisiltä vaikutteilta ja "muukalaisten" totaalinen torjuminen taas eittämättä johtaisi yhteiskunnan hiljaiseen hiipumiseenmenestyvien kansakuntien kartalta.

 

Tuntuma on myös, että ihannointi sinänsä, on vallalla - ja voitolla.

 

Ohessa kaksi karttaa, joiden kautta voisi yrittää miettiä, onko monikulttuurisuus sinänsä paras tie. Vertaamalla niitä voi myös - jos maantieteen tuntemusta riittää - miettiä miksi tietyissä kulttuureissa, maissa, alueilla näyttää siltä, että kulttuurinen  kanssakäyminen joko toimii paremmin tai heikommin.

 

Ratkaisuja kartat eivät anna.

 

Ensimmäinen karttaa kuvaa etnisyyksiä siitä näkökulmasta kuin ihmiset ne kokevat, ei siis tutkijoiden määräämien rajausten mukaan. Enemmän monokulttuuriset maat ovat punaisella ja vihreällä taas mahdollisimman multikultuuriset. Tulokset kattavat lähes koko maailman. Oman alkeellisen tuntemuksen perusteella vastaavat kohtuullisen hyvin sitä kuinka tutkijat määrittelisivät.

 

Toisaalta esim. Kanada vs USA on mielenkiintoinen poikkeus. Joku viisaampi selittää? Tai sitten tässä on juuri se ketkä käsitetään eri etnisyyksiin kuuluviksi. Mielestäni USA on paljon monimuotoisempi, mutta kartta osoittaa toista.

Osa datasta on melko vanhaa, jonka puoleen tutkijatkin myöntävät, ettei täytä tieteellisiä kriteereitä täysin. Mielestäni tämä näkyy esimerkiksi viime vuosikymmenten aikana multikulttuuristuneessa Euroopassa (Britit, Ranska, Ruotsi ym.) Toisaal verrannollisuus toiseen karttaan ajallisesti pitäisi olla kohdillaan.

Kartta näkyy paremmin kun avaat uuteen ikkunaan linkistä:

https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/16/a-revealing...

Image preview

Toinen kartta perustuu yksinkertaiseen kysymykseen: "Ketä et haluaisi naapuriksi?" Vastaajalle on annettu erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi on ollut "toisen rotuinen" ja tällä kysymyksellä on määritetty "rasismiprosentti". Sinisimmillä rasismi vähäisintä ja punaisimmilla suurinta. Valitettavasti tämän aineisto kattavuus ei ole täydellinen, etenkin Afikasta ei tuloksia kovin monesta maasta ole. Kartta korreloi silti yllättävän paljon mono/monikulttuurisuuskartan kanssa.. Joskin isojakin poikkeamia on.

 

Itse voisin tunteja tuijotella ja etsiä syitä vertaillessa eri maita, mutta olisi mielenkiintoista, jos ihmisiltä löytyisi selittäviä syitä kartoille ja yksittäisille maille eikä pelkästään tumpeloa pseudotiedettä, paska kartta eikä kerro mitään.

 

Kartta näkyy paremmin kun avaat uuteen ikkunaan linkistä:

https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/15/a-fascinati...

Image preview

 

Pakolaiskriisin ja inhimillisen hädän vuoksi tarjoan luettavaksi toista kirjoitustani:

http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201336-todellinen-pakol...

 

 

https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/16/a-revealing...

https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/05/15/a-fascinati...

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Pikaisesti "Ketä et haluaisi naapuriksi?" karttaselityksiä tutkaillessani huomasin että homokammo ylitti merkittävästi etniset tekijät; toisekseen se näytti olevan suurinta rasistisemmissa valtioissa, voisikohan tästä päätellä että homofoobikot ovat yleisemmin myös rasisteja.

Käyttäjän VillePaavolainen kuva
Ville Paavolainen

Itse kiinnitin kanssa huomiotahomoihin. Pidin kovin outona. Siis voihan olla tykkäämättä homoista mutta mitä pelättävää heissä olisi. Vieraiden kansojen suhteenhan on usein juuri pelko kyseessä: varastelevat, raiskaavat, metelöivt tms

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Tarjoan selitykseksi että rasistisimmat ja vihamielisimmät kulttuurit sijoittuvat tuonne alemman kartan punaisille alueille. Esim. Ranskaa ja Britanniaa sekä koko Eurooppaa, jossa asenteet kovenevat koko ajan, yleisesti selittää se että niihin on muuttanut paljon ihmisiä edellämainituilta alueilta. Taloustilanteen ohella tietysti.

Korjatkaa, jos meni väärin.

Käyttäjän VillePaavolainen kuva
Ville Paavolainen

Toisaalta tässä se ei ihan näy mielestäni korreloiden siinä mittakaavassa kuin olisin voinut kuvitella. Tuoressa tutkimuksessa toki 40 % briteistä myöntää olevan prejudiced, ei ihan rasisti mutta.. tuossa oli tietenkin se että osa dataa parikymmentä vuotta vanhaa. Eurooppaanhan on tuulut todella paljo moneen maahan ihmisiä muista kulttuureista. Silti Ranska erottui ainakin mielestäni

Käyttäjän VilleHeiskanen kuva
Ville Heiskanen

Tuosta kulttuurien tuomasta lisäarvosta, jos otetaan vaikka länsimainen ja muslimikulttuuri vertailuun, niin länsimainen on jo ottanut vaikutteita jälkimmäisestä. Emme siis ole koskaan eläneet missään kulttuurikuplassa, vaan luontaisen kanssakäymisen kautta vaikutteita on siirtynyt. Voiko sellainen olla myös mahdollista, että kulttuurisella tasolla meillä ei ole mitään opittavaa tai mikään ei tuo lisäarvoa esimerkin kulttuurista?

Pahin tilanne on sellainen, jossa elämme yhteiskunnassa, jossa on X määrä kulttuureja ja heillä kaikilla omat piirteensä, jotka vaativat huomioimista ja eritystoimenpiteitä. Jos nämä eivät vie resursseja tai hyödyttävät myös muita, niin asiassa ei ole ongelmia, mutta mitä jos joku kulttuuri vaati omat lakinsa ja niiden noudattamista jne.

Jos lähdetään siitä, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia, niin kulttuuri on silloin valinta. Vaikka sitä ohjaa sukulaissuhteet ja perintö, niin se on kuitenkin henkilökohtainen valinta, kuten vaikka vaatteet. On kuitenkin olemassa kulttuureja, joiden harjoittaminen 100% aiheuttaa omaehtoisen syrjäytymisen länsimaisesta yhteiskunnasta. Kenen etu tälläinen on ja mitä lisäarvoa tämä tuo.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Itselleni on tärkeämpää kuinkamonta voin ottaa muita naapuriksi, onko heistä häiriötä ja paljonko elintasoa pystyy laskemaan. Omalla kohdallani esin elintason puolitus tarkoittaisi joko muuttoa kadulle tai syömisen ja sähkön jättäminen pois, liikunnasta, harrastuksista ja terveyspalveluiden käyttämisestä olen luopunut jo ajat sitten osin jo vanhempieni luona asuessa (huom olen 19-vuotias työttömäksi merkonomiksi valmistunut nuori mies).

Toimituksen poiminnat